Koulutus Turussa
Koulutus Turussa koostuu yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta sekä korkeakoulutuksesta, joita täydentävät aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö. Yleissivistävää koulutusta edustavat useat peruskoulutusta tarjoavat koulut sekä lukiokoulutusta tarjoavat opinahjot[1]. Turun ammatti-instituutti on yksi Suomen suurimmista toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista. Yliopistoja on kaksi, ammattikorkeakouluja neljä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turkuun perustettiin vuonna 1249 Pyhän Olavin dominikaaniluostari. Dominikaaniveljeskunnissa tieteellä ja koulutuksella oli vahva jalansija ja luostarilla oli oma koulunsa.[2] [3]
Perinteisesti Turun ensimmäisenä kouluna pidetään kuitenkin katedraalikoulua, joka lienee perustettu vuonna 1276. Koulut olivat pitkään yhteydessä kirkkoon, joka määrittelikin pitkälti opetussisällön. Sekä dominikaaniluostarin koulun että katedraalikoulun opetuskielenä oli latina. Katedraalikoulusta kehittyi ajan mittaan arvostettu oppilaitos. Opiskelijat kävivät hakemassa oppia ulkomailta, mutta yhtä lailla myös Turkuun tultiin ulkomailta opiskelemaan. 1500-luvulla Turun koulun kuuluisia lehtoreita olivat muun muassa Mikael Agricola ja Jaakko Finno.[4]
Vallalla olevan uskonpuhdistuksen tavoitteiden mukaisesti kansan piti pystyä lukemaan Raamattua ja muita uskonnollisia tekstejä omalla kielellään. Suomenkielisen uskonnollisen kirjallisuuden laatimisesta tuli Agricolan elämäntyö ja häneltä ilmestyi aapinen eli ABC-kirja vuonna 1543 ja Uusi testamentti eli Se Wsi Testamenti vuonna 1548.[5]
1600-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1611 annettiin uusi koulujärjestys, jonka myötä Turun koulun koululuokkien määrä nostettiin neljästä kuuteen. Uudistuksen seurauksena koulujen opetuskieli muutettiin latinasta ruotsiksi ja alemmille luokille lisättiin kirjuriluokka, jolle kauppiaiksi tai käsityöläismestareiksi aikovat voivat ilmoittautua.[6]
Vuonna 1630 kaupunki sai piispa Isaacus Rothoviuksen ehdotuksesta ensimmäisen lukionsa, kymnaasin. Vuonna 1640 juhlittiin Turun akatemian avajaisia. Juhlapuheessaan Pietari Brahe ylisti maan kauneutta, mutta pahoitteli kansan rappiotilaa ja koulutuksen puutetta, jotka uusi akatemia tulisi kuitenkin muuttamaan. Akatemiassa oli alkuun neljä tiedekuntaa: filosofinen, lääketieteellinen, teologinen ja oikeustieteellinen.[7]
Vuonna 1649 Ruotsin valtakuntaan saatiin jälleen uusi koulujärjestys. Oppilaitokset jaettiin kolmeen ryhmään. Suomeenkin luotiin uuden koulujärjestyksen mukainen kouluverkosto. Valtiovalta huolehti lukioiden ja triviaalikoulujen ylläpidosta.[8]
Valistuksen vuosisata
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1700-luvulla Ruotsia koetteli pitkä sotien kausi. Katedraalikoulun toiminta keskeytyi, kun venäläisjoukot marssivat vuonna 1713 Turkuun. Myös Turun akatemia oli hetken pois toiminnasta. Ruotsin ajan loppupuolella Turun hiippakunnassa toimi viisi triviaalikoulua. Vuonna 1748 niissä oli yhteensä 478 oppilasta. Tästä joukosta pääosa eli noin kolmannes opiskeli Turun katedraalikoulussa. Opiskelijamäärässä ei tapahtunut suurta muutosta koko vuosisadalla.[9]
Akatemia aloitti toimintansa uudelleen vuonna 1722. Valistuksen vuosisadalla akatemiassa vaikuttivat muun muassa Carl Fredrik Meinander, Pehr Kalm, Henrik Gabriel Porthan ja Johan Haartman. Turun akatemia nautti suurta arvostusta aivan 1700-luvun lopulla, jolloin kuningas Kustaa III harkitsi akatemiaa kruunuprinssin opiskelupaikaksi. Uusi akatemiatalo valmistui vuonna 1817.[10]
Kansakoulujen alkutaival
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yliopisto muutti akatemiantaloon jo vuonna 1815, vaikka avajaisia vietettiinkin vasta pari vuotta myöhemmin. Vuoden 1827 raivonneen Turun palon jälkeen yliopisto siirrettiin Helsinkiin ja nimeksi vaihtui Suomen Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto.[11]
Kansankoulujen edeltäjänä toimi vuonna 1822 perustettu Bell-Lancaster -koulu. Jotta opetusta pystyttiin antamaan mahdollisimman monille lapsille samalla koulutalomenoja säästäen, saivat ainoastaan lahjakkaimmat oppilaat opettajan opetusta. Heti kun nämä olivat saavuttaneet määrätyn tietomäärän, annettiin heidän opettaa muita oppilaita.[12]
Turun ensimmäinen kunnallinen alakansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1872. Saman vuoden syksyllä aloitettiin myös yläkansakoulun toiminta. Tytöille ja pojille olivat omat koulunsa. Tytöt laitettiin Bell-Lancasterkoulun toiseen kerrokseen. Suomenkielisten ja ruotsinkielisten poikien yläkoulu toimi samalla tontilla sijainneen puurakennuksen isossa luokkahuoneessa. Liikuntatunnit pidettiin koulun pihalla, sillä liikuntasalia ei ollut.[13]
Ensimmäinen oppikoulu perustettiin 1879. Tämä yksityinen koulu sai nimekseen Turun Suomalainen Yhteislyseo, joka tunnettiin myöhempinä vuosikymmeninä nimellä Turun suomalainen klassillinen lyseo.[14]
1900-luvulta uudelle vuosituhannelle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Åbo Akademi ja Turun yliopisto perustettiin vuosina 1918 ja 1920. Kieliriitojen takia kaksikielinen yliopisto oli mahdottomuus. Molemmat perustettiin sekä lahjoitusten että rahankeräysten turvin. Opiskelijamäärältään Åbo Akademi oli Turun yliopistoa suurempi 1940-luvulle saakka.[15]
Vuoden 1921 oppivelvollisuuslaki määräsi kaikki lapset käymään vähintään kuusi vuotta kansakoulua. Samppalinnanmäellä otettiin käyttöön Turun tyttölyseo eli Tipula vuonna 1926, Marttiin valmistui koulutalo vuonna 1927 ja Raunistulaan 1932. Raunistulan koulutalo tosin siirtyi Turun kaupungin puolelle vasta alueliitosten myötä vuonna 1944.[15]
Yliopisto siirtyi 1950-luvulla Phoenix-hotellin rakennuksesta Kauppatorin laidalta Vesilinnanmäelle eli nykyiselle Yliopistonmäelle. Kauppakorkeakoulu perustettiin vuonna 1950 ja se siirtyi Aurakadulta Rehtorinpellonkadulle 1958.[16]
Turussa kokeiltiin ensimmäisenä Suomessa vuonna 1957 englanninkielen opiskelua kahdessa koulussa kielilinjojen luokilla. Vuonna 1968 englanninkielestä tuli koko Suomessa pakollista kolmannelta luokalta lähtien.[17]
1920-luvulta 1970-luvulle koulujärjestelmässä ei tapahtunut suuria muutoksia. 1972 aloitettiin siirtyminen peruskoulujärjestelmään ja kansakoulut siirtyivät viisipäiväiseen työviikkoon. Turussa siirtyminen tapahtui vuoden 1976 alussa.[18]
Koulutus 2010-luvun lopulla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Korkeakoulu | Opiskelijoita Turussa (2017)[19] |
|---|---|
| Turun yliopisto | 19 772[20] |
| Turun ammattikorkeakoulu | 9 566 |
| Åbo Akademi | 5 869 |
| Yrkeshögskolan Novia | 4 049 |
| Diakonia-ammattikorkeakoulu | 151 |
| Humanistinen ammattikorkeakoulu | 266 |
| Yhteensä | 39 673 |
Turussa järjestetään perusopetusta ja lukiokoulutusta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.[21] Lukiot tarjoavat erityislinjoja, joita ovat esimerkiksi urheilu-, meri- sekä musiikkilinja.[22] Kunnallisten koulujen lisäksi kaupungissa toimivat muun muassa Turun yliopiston alaisuudessa toimiva Turun normaalikoulu sekä steinerpedagogisiin arvoihin pohjautuva Turun Steiner-koulu.[21]
Turun Hirvensaloon on avattu 2018 Syvälahden monitoimitalo, jossa saman katon alla ovat koulu ja päiväkoti sekä kirjasto, nuorisotila, neuvola, kouluterveydenhuolto ja liikuntatilat. Monitoimitalon myötä pyritään lisäämään älykkäitä oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat aiempaa yksilöllisempiä oppimismahdollisuuksia. Vastaava monitoimitalo on valmistumassa Yli-Maariaan 2019 vuoden alussa.[23] Syvälahti on muutaman muun pilottikoulun tavoin mukana STEaM Turku -hankkeessa, jossa eri ikäisiä nuoria koitetaan tutustuttaa tieteeseen ja teknologiaan.[24]
Turun ammattioppilaitoksella on ollut useita koulutaloja ympäri Turkua 1900-luvun ajan. Nykyisin oppilaitos tunnetaan nimellä Turun ammatti-instituutti (TAI). Muiden koulutustensa ohella TAI:n aikuiskoulutus on Varsinais-Suomen laaja-alaisin aikuiskouluttaja. Aikuiskoulutuksessa opiskelee vuosittain yli 6 000 opiskelijaa.[25] Ammatillista koulutusta varten on myös useita muita oppilaitoksia kuten Paasikivi-opisto, Turun kristillinen opisto, Turun konservatorio ja Axxell. Vuoden 2018 alussa syntyi uusi ammatillinen erityisoppilaitos, Ammattiopisto Spesia. Spesian opiskelijat ovat nuoria ja aikuisia, jotka tarvitsevat erityistä tukea opintoihinsa.[26]
Harrastuskursseja ja muita yleisivistäviä kursseja tarjoavat esimerkiksi Turun suomenkielinen työväenopisto[27], Åbo arbetarinstitut[28] ja Auralan kansalaisopisto.
Turun kauppakorkeakoulun sulauduttua vuonna 2009 Turun yliopistoon kaupungissa toimii kaksi yliopistoa ja neljä ammattikorkeakoulua. Turun yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa ja seitsemän erillistä laitosta.[29] Turun yliopisto on mukana kolmessa Suomen Akatemian kansallisessa huippuyksikössä kaudella 2018–2025: pelikulttuurien tutkimuksen-, kestävän avaruustieteen ja -tekniikan- sekä kvanttiteknologian huippuyksiköissä.[30] QS Rankingin kansainvälinen tieteenalakohtainen vertailu listaa maailman parhaat yliopistot 48 tieteenalalla. Vuoden 2018 vertailussa Turun yliopistosta parhaiten sijoittuivat hoitotiede (sija 44) ja kasvatustiede (sijaluku 151‒200).[31] Turun yliopiston lisäksi Turussa toimii Åbo Akedemi, joka on Suomen ainoa monitieteinen ruotsinkielinen yliopisto.[32]. Turun ammattikorkeakoulussa on mahdollista suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto viidellä eri alalla: insinööri, kulttuuriala, master of business administration, sosiaali- ja terveysala ja tradenomi.[33] Suuri osa toiminnasta sijoittuu Kupittaan kampuksen alueelle, jossa sijaitsevat muun muassa ICT-City, Koneteknologiakeskus ja Lemminkäisenkadun toimipiste.[34]Korkeakouluja ovat Turun ammattikorkeakoulun lisäksi Yrkehögskolan Novia, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Turussa toimii tekniikan verkostoyliopisto FITech, joka pyrkii vastaamaan Lounais-Suomeen tarvittavien huippuosaajien koulutuksen varmistamisesta.[35] Eniten opiskelijoita, noin 20 000, on Turun yliopistossa[36]. Yhteensä kaupungissa on noin 40 000 opiskelijaa.[37]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ikonen, Kimmo: Turun koulut aikansa ilmiönä. Turku: Turun ammatti-instituutti, 2015. ISBN 9789525991772
- Lahtinen, Rauno: Turun historia. Raisio: Turkuseura, 2014. ISBN 9789527025048
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Perusopetus Turun kaupunki. Viitattu 21.8.2018.
- ↑ Parkkinen, Jukka: Kun dominikaanit Turkuun tulivat parkkinen.org. Viitattu 24.8.2018.
- ↑ Dominikaanit Uskonnont Suomessa -verkkosivusto. Arkistoitu 24.8.2018. Viitattu 24.8.2018.
- ↑ Ikonen 2015, s. 13–16.
- ↑ Mikael Agricolan päivä 9.4. Yle Opettaja.tv. Viitattu 24.8.2018.
- ↑ Lahtinen 2014, s. 50.
- ↑ Lahtinen 2014, s. 51.
- ↑ Ikonen 2015, s. 18.
- ↑ Ikonen 2015, s. 22.
- ↑ Lahtinen 2014, s. 70–74.
- ↑ Yliopiston historia Helsingin yliopisto. Viitattu 24.8.2018.
- ↑ Bell-Lancasterskolan i Vasa narc.fi. Arkistoitu 24.8.2018. Viitattu 24.8.2018.
- ↑ Ikonen 2015, s. 55.
- ↑ Ikonen 2015, s. 25.
- ↑ a b Lahtinen 2014, s. 135–137.
- ↑ Lahtinen 2014, s. 158.
- ↑ Ikonen 2015, s. 171.
- ↑ Ikonen 2015, s. 189–200.
- ↑ Tilastot Tilastokeskus. Viitattu 23.4.2018.
- ↑ Turun yliopiston opiskelutilastot Turun yliopisto. Arkistoitu 23.4.2018. Viitattu 23.4.2018.
- ↑ a b Perusopetus Turun kaupunki. Viitattu 24.8.2018.
- ↑ Turun lukioiden erityislinjat Turun kaupunki. Viitattu 24.8.2018.
- ↑ Monen toiminnan talo Syvälahdessa aukeaa 8.8.2018. Turun kaupunki. Viitattu 24.8.2018.
- ↑ STEaM Turku avaa väylän Teknologiakampukselle koko Lounais-Suomessa 27.4.2018. Turun kaupunki. Viitattu 24.8.2018.
- ↑ TAI:n koulutalojen vaiheita Turussa (pdf) Turun ammatti-instituutti. Viitattu 24.8.2018.
- ↑ Muut toisen asteen ammatillista peruskoulutusta antavat oppilaitokset Turun kaupunki. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ Turun suomalainen työväenopisto info.edu.turku.fi. Arkistoitu 27.8.2018. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ Åbo svenska arbetarinstitut blog.edu.turku.fi. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ Tiedekunnat ja yksiköt Turun kaupunki. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 24.8.2018.
- ↑ Tutkimuksen huippuyksiköt Turun yliopisto. Arkistoitu 11.4.2018. Viitattu 24.8.2018.
- ↑ QS Ranking: Turun yliopisto sijoittui maailman 500 parhaan joukkoon seitsemällä tieteenalalla Turun yliopisto. Arkistoitu 3.9.2018. Viitattu 3.9.2018.
- ↑ Åbo Akademi Suomi 100 vuotta. Arkistoitu 3.9.2018. Viitattu 3.9.2018.
- ↑ Tutkinnot Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.8.2018.
- ↑ Kupittaan kampus Turun AMK. Arkistoitu 16.12.2018. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ Lounais-Suomen työntekijäpulaa paikataan täsmäkoulutuksella – verkostoyliopisto tuottaa alueelle yli 400 diplomi-insinööriä vuosittain 26.2.2018. Yle. Viitattu 3.9.2018.
- ↑ Turun yliopisto Turun kaupunki. Arkistoitu 6.10.2018. Viitattu 24.8.2018.
- ↑ Opiskelijakaupunki Turku – Info Turun kaupunki. Viitattu 24.8.2018.